Lindströminpihvit tunnetaan ruotsalaisena ruokalajina, joka valmistetaan samanlaisesta mureketaikinasta kuin esimerkiksi perinteiset lihapullat, mutta taikinaan lisätään raastettua punajuurta ja hieman enemmän sipulia kuin tavallisessa jauhelihamassassa.
Photo by Don Ricardo on Unsplash
Ruokalajin synnystä on olemassa kahdenlaista tarinaa: Toinen tarina kertoo, että ruokalajin keksi tukholmalainen Maria Kristiina Lindström 1800-luvulla Regeringsgatanilla Tukholmassa. Hän valmisti mureketaikinan, josta valmisti pihvejä. Hän lisäsi taikinaan punajuurta, joka toi makua ja väriä.
Toinen tarina taas kertoo pietarilaissyntyisestä suomalaisesta luutnantista Henrik Lindströmistä. Hän oli vuonna 1862 istunut ravintolassa ja pyytänyt tarjoilijaa tuomaan seurueelle raa’asta sisäpaistista tehdyn pihvin, joka sisältäisi hienonnettua sipulia, kaprista ja punajuurta.
Niin tai näin, Lindströminpihvit ovat aina yhtä herkullisia ja varsinkin näin talvisesonkina oivallinen tapa hyödyntää syksyn punajuurisatoa.
Lindströminpihvit voi valmistaa keitetyn punajuuren sijaan myös paahdetuista juurikkaista. Tällöin saat pihveihin todella syvän punajuuren aromin. Kypsennyksessä kannattaa muistaa, että nuoret juurikkaat kypsyvät nopeammin kuin pitkään varastoidut.
Tässä reseptissä käytin raastetun keitetyn perunan sijasta pakasteena myytävää Oolannin Muusiperuna-ainesta, joka on kypsennetystä perunasta valmistettua raetta. Myös perunahiutale soveltuu tähän.
Lindströminpihvin lisukkeiksi sopivat peruna- tai kukkakaalimuusi ja sienimuhennos.
Satoisa ja ravinteikas hyötykasvi myös kotipuutarhurille
Punajuurta on viljelty niin kauan, että sen varhaishistoria on jäänyt hämärän peittoon. Eurooppaan se kulkeutui idästä arabialaisten kauppiaiden mukana jo ennen ajanlaskun alkua. Roomalaisten myötä punaiset ja valkoiset juurikkaat kulkeutuivat ympäri Eurooppaa 200-luvulla. 1500-luvulle saakka punajuuri tunnettiinkin “roomalaisena juurena”.
Photo by Annemarie Schaepman on Unsplash
Punajuuri on historiansa aikana jalostunut niin muodoltaan kuin väritykseltäänkin ja nykyisin tuntemamme pyöreä juurikas jalostettiin vasta 1600-luvulla. Suomeen punajuuri saapui 1800-luvulla ja levisi sittemmin pappiloiden ja koulujen puutarhoista myös kotipuutarhojen helposti viljeltäväksi ja suosituksi hyötykasviksi.
Pitkä kasvuaika tekee punajuuresta myös hyvin säilytystä kestävän ja ravinteikkaan. Siitä voi hyödyntää monipuolisesti sekä juuren että lehdet. Punajuuri sisältää paljon kivennäisaineita kuten kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, kuparia, rautaa, sinkkiä sekä natriumia. Siitä saadaan myös E-, C-, A-, ja B-ryhmän vitamiineja.
Katso myös muut herkulliset punajuurireseptit:
Punajuuricurry
Punajuuririsotto
Lohimureke punajuuritäytteellä ja sitruunainen munakastike
Satokauden herkullisin juurikassalaatti
Hassebackan punajuuret
Punajuuri-piparjuuritahna
Punajuurileipä ripauksella piparjuurta
Juhlavat lohi-punajuurileivokset
Punajuuri-chili con carne
Rosolli härkiskeitto
Punajuuri-vuohenjuustopaistos
Jauheliha-punajuurikastike
Punajuuritapenade
Aura-punajuuripaistos
Borssikeitto
Lindströminpullat ja juuressose
Kuhaa, punajuurta ja parmesaania
