Etusivu » Suomalaiset rapujuhlat kohtasivat louisianalaisen keittiön

Suomalaiset rapujuhlat kohtasivat louisianalaisen keittiön

Kirjoittaja: Kulinaari
US embassy crawfish dinner

Minulla oli suuri kunnia osallistua taannoin Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystön asiainhoitajan Ian Campbellin puolisoineen järjestämille rapuillallisille, joiden teemana oli yhdistää suomalainen rapujuhla ja louisianalainen keittiö.

Chargé d'Affaires Ian Campbell and Mrs Hillaire Campbell

Chargé d’Affaires Ian Campbell and Mrs Hillaire Campbell

Ilta alkoi cocktaileilla ja maistoin tilaisuuteen vartavasten suunniteltua Sazerac-cocktailia, jossa yhdistyivät mm. palkittu Kyrö Malt Rye Whisky, Jaloviina ja angostuura.

Rapujuhla illan cocktail "Sazerac"

Siirryttyämme ruokasalin puolelle, saimme pienen alustuksen illan teemaan yhdysvaltalaiselta Vallery Lomasilta, joka on mm. Great American Baking Show -voittaja. Juristi, josta tuli harrasteleipuri, ruokabloggaaja ja kisan voiton jälkeen täysipäiväinen leipuri, ruokavaikuttaja sekä vastikään myös ruokakirjailija.

Vallery Lomas

Vallery Lomas

Vallery oli mukana Arts Envoy -ohjelman kautta, joka ottaa amerikkalaiset taiteilijat ja taiteen ammattilaiset mukaan kulttuurivaihto-ohjelmiin ja jakaa Yhdysvaltain taideyhteisön parhaat puolet maailman kanssa kulttuurien välisen ymmärryksen ja yhteistyön edistämiseksi, yhteisten arvojen ja pyrkimysten osoittamiseksi sekä ulkopolitiikan teemojen ja tavoitteiden käsittelemiseksi.

Amerikkalaiset taiteen ammattilaiset – mukaan lukien esittävät taiteilijat, kuvataiteilijat, runoilijat, näytelmäkirjailijat, kokit, tanssijat, teatteri- ja elokuvaohjaajat, kuraattorit yms. matkustavat ulkomaille järjestämään työpajoja, antamaan esityksiä ja ohjaamaan nuoria. Yhdysvaltalaiset taiteilijat osallistuvat myös verkossa virtuaalisten ohjelmien kautta, jotka usein mahdollistavat suuremman ulottuvuuden ja pidemmän aikavälin yhteydet.

Vallery kertoi Louisianan kahdesta keittiöstä – Cajun ja Creole, joiden ilmentymiä ovat mm. alueelle tyypilliset gumbo ja jambalaya. Creole-keittiön perustana ovat osin Ranskan ruokakulttuuri 1700-luvun siirtomaa-ajalta ja alueen kansainvälistymisen mukanaan tuomat vaikutteet. New Orleansiin muuttaneet siirtolaiset, mustat keittäjät, ranskalaiset ja intiaanit loivat Creole-keittiön, johon on sekoittunut vaikutteita myös Italiasta, Espanjasta ja Afrikasta.

French Quarters

Vuonna 1755 alueelle muutti Kanadasta karkoitettuja ranskalaisia akkadeja, jotka asettuivat New Orleansista länteen alueelle, jota kutsuttiin sittemmin nimellä Cajun Country. Cajun-keittiötä voidaan pitää kreolikeittön maalaisversiona ja se muistuttaakin enemmän etelä-ranskalaista keittiötä. Se on riittoisampaa ja arkisempaa. Cajun-ruoka on yleensä myös tuhdimpaa ja pippurisempaa kuin Creole-ruoka, joka on hienostunempaa ja ylellisempää. Sanotaankin että “Creole-kokki ruokkii yhden perheen kolmella kanalla. Cajun-kokki ruokkii kolme perhettä yhdellä kanalla.”

Grilled oysters from Acme Oyster House in New Orleans, Louisiana.

Grilled oysters from Acme Oyster House in New Orleans, Louisiana.

Louisianalaiselle keittiölle tyypillisiä raaka-aineita ovat sipuli, vihreä paprika ja varsiselleri. Kreolikeittiössä käytetään paljon äyriäisiä ja merikaloja, mutta sisämaan ja jokivarsien Cajun-resepteissä näkyvät riista, makean veden kalat ja makkarat. Riisi on erittäin tärkeä osa louisianalaista keittiötä, ja sakea, voimakas kastike roux on myös yksi keittiön perusaineksista.

Jambalaya

Kokki Karri Davidsson korosti, että illan annoksissa huomioitavaa on juuri perinteisen roux:n käyttö joka toimi suuruksena sekä keitossa, että pääruoan étoufféessa, jonka variaatioita löytyy niin Creole- kuin Cajun-keittiöstäkin.
“Jo 1907 Escoffier kirjoitti jauholla saostamisen huonoista puolista, jotka silloin olivat laadullisia, eivät terveydellisiä. Samaa julistivat Bocuse, Gault ja Millau nouvelle cuisinessaan, että jauhoilla ei pidä saostaa. Mutta silti se on tänä päivänä Creole/Cajun ruoanlaiton kulmakivi, sama kuin perinteisen suomalaisen ruoanlaiton.
Tekniikka on käytännössä olematon nykypäivän ammattikeittiöissä, ei kukaan saosta enään jauhoilla. Suurustustekniikka on aikoinaan kulkeutunut Yhdysvaltoihin, jossa sen käyttöä on jatkettu, vaikka lähtömaassa Ranskassa sen käyttö väheni. Ja sen käyttötapa on muuttunut, jolloin siitä syntyi ihan omanlaisensa tekniikka.”, Davidsson jatkaa.

 

Rapujuhla pääruoka rapupiiras ja sivusalaatti

Suomalaisen ja louisianalaisen ruoan ja kulttuurin juhlaa

Odotettavissa olisi siis todella yllätyksellinen makumatka, koska kotoisissa rapujuhlissamme ei juuri maistu muu kuin tilli ja sitruuna. Toki rapujuhlakultuurikin on tullut meille Euroopan hovien kautta.

Illan menusta vastasi suurlähetystön kokki Karri Davidsson henkilökuntineen.

Menu

Drink of the evening: Sazerac

Crawfish bisque, stuffed crawfish

Crawfish hand pie, side salad

Lemon pound cake & coffee

Snaps and drinking songs

Rapujuhla alkuruoka Rapu bisque ja täytetty rapu


Kussakin annoksessa, jälkiruokaa lukuun ottamatta oli
pohjana Creole-keittiön “trinity”, eli vihreä paprika, sipuli ja varsiselleri. myös Cajun-mausteseosta ja Louisiana hot saucea oli käytetty runsaasti. Cajun-mausteseos sisältää sipulijauhetta, valkosipulijauhetta, cayennepippuria, mustapippuria, savupaprikaa.

Keiton rapuliemessä oli käytetty maustesekoitusta, jossa oli mm. neilikkaa, laakerinlehteä, maustepippuria, kuivattua chiliä, korianterin siementä, sinapin siemeniä ja mustapippuria. 
Rapujuhlat louisianalaiseen tapaan

Rapukeitto oli äärettömän täyteläistä ja juuri sopivan mausteista. Tätä pitää kokeilla itsekin!

Rapujuhla pääruoka rapupiiras ja sivusalaatti
Rapu hand pie sivusalaatilla oli hieman uudenlainen tulkinta Louisianan alueen raputäytteisistä pikkupiiraista, jotka kulkevat helposti vaikka mukana. Annoksessa yhdistyi myös alueelle tyypillinen étouffée, joka valmistetaan esimerkiksi hauduttamalla rapuja suurustetussa kastikkeessa joka tarjotaan riisipedin päällä.
Hand pien pohjan taikinaan oli lisätty omenaviinietikkaa. 
Ja kuten suomalaisiin rapujuhliin kuuluu, tarjolla oli snapseja ja juomalauluja. Finlandia-vodkaa ja “Helan går”
Ja mikä päättäisikään illan paremmin kuin pala herkullista sitruunakakkua, perinteiseen etelävaltiolaiseen tapaa leivottuna.
Saimme mukaan myös kakun reseptin. Itselleni uusi metodi oli vuoan voitelu roux voi-jauhoseoksella. Tosin tämä selittää myös miksi amerikkalaisessa vuokasprayssa on mukana jauhoja. Vuoan voi myös voidella huolellisesti pehmeällä voilla ja leivittää vehnäjauhoilla. Omasta mielestäni voi-jauhoseos ei anna kovin kaunista paistopintaa tämän ensimmäisen kokemuksen perusteella. Kakku irtosi kyllä hyvin, mutta kakun pinta oli tosi tiivis ja vähän liiankin paistunut. Mutta jatketaan kokeiluja!
Lemon pound cake

 

You may also like

Vastaa

This website uses cookies to improve your experience. We'll assume you're ok with this, but you can opt-out if you wish. Accept Read More

%d bloggaajaa tykkää tästä: