Ainakin itselläni yksi joulupöytään kuuluvista ruuista on karjalanpaisti. Se on kaiken se hössötyksen keskellä ainakin niitä ruokia, joiden eteen ei tarvitse tehdä juuri mitään. Siellähän se uunissa itsekseen muhii kinkun kaverina. Siinäkin mielessä siis hyvä, että koko uunin kapasiteetti tulee hyödynnettyä samalla kertaa.
Silloin tällöin teen karjalanpaistia ihan arkiruoaksikin. Sitä syntyy kerralla kätevästi isompikin määrä, josta riittää parillekin päivälle.
KARJALANPAISTI
1 kg naudan ja sianlapaa tai etuselkää kuutioina (mielellään luullista)
3-4 sipulia (sekä kelta- että punasipulia)
4 laakerinlehteä
20 kpl mustapippureita
(8 katajanmarjaa)
1 tl suolaa
kuumaa vettä
Ota kookas uunipata ja laita siihen lihakuutiot. Lohko sipulit ja lisää sekaan. Lisää laakerinlehdet, pippurit ja suola. Kaada päälle kuumaa vettä, niin että lihat peittyvät. Laita 150 asteiseen uuniin ja hauduttele 3-4 tuntia. viimeisen tunnin ajaksi voi padasta ottaa kannen pois, että ruoka saa hieman väriä. Jos tuntuu, että nestettä on haitunut liikaa, niin lisää hieman kuumaa vettä.
Ota ruoka uunista kun liha on todella mureaa ja maista suola. Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa.
Omaan arkisempaan versiooni lisään myös muutaman porkkanan, puolikkaan palsternakan sekä rosmariininoksan.
Karjalanpaisti on karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään pelkästään paisti tai tarkemmin määriteltynä ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko maahan sotien jälkeen evakkojen mukana.
Karjalanpaistiin kuuluu pelkkää lihaa kuutioina ja juhlavaan versioon useita lihalajeja, kuten sian-, naudan- ja lampaanlihaa. Muina aineksina käytetään vettä, sipulia, suolaa ja pippuria ja laakerinlehtiä. Perusohjeesta on lukuisia muunnelmia. Raaka-aineena saatettiin käyttää myös sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia, tai juureksia, sipulia, perunaa tai porkkanaa. Myös ryynejä tai papuja, lähinnä härkäpapua, voitiin käyttää. Yleensä karjalanpaistin lisukkeena tarjotaan keitettyjä perunoita tai perunasosetta. Karjalanpaisti jossa on myös juureksia tai pelkkiä juureksia on arkisempaa ruokaa ja on perinteiseltä nimeltään lohko. Pelkästään lihasta tehty versio on juhla- ja pyhäruokaa, arkipataa jatkettiin kasviksilla. Luut antavat ruoalle makua, joten niitä on syytä panna mukaan.
Oleellista valmistuksessa on matala lämpötila (alle 100 astetta) ja pitkä kypsymisaika, mieluummin yön yli, mutta joissakin ohjeissa neuvotaan mikrobien lisääntymisen estämiseksi korkeampia lämpötiloja.
Karjalanpaisti nousi suosioon 1950-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan. Lähde: Wikipedia
