Syönkö luomua vai luonnollista ruokaa?

Sain taannoin blogitekstiin kommentin, joka pisti todella miettimään, mikä on nykykuluttajan käsitys luonnonmukaisesta, hyvästä ruoasta. Monille luonnonmukainen (tai luonnollinen) on synonyymi luomulle. Näin ei kuitenkaan ole.

Kommentti: \”Riista ei todellakaan ole luomua, koska sen syömää ravintoa ei voida todentaa, jonka luomu-maininta vaatii.\”
http://kulinaari.blogspot.fi/2012/05/hulluja-nuo-roomalaiset.html?showComment=1382616053371#c7916542732303757085

Olen kirjoituksissa käsitellyt useaan otteeseen mm. riistaa ja muita luonnosta saatavia raaka-aineita. Viittään niissä myös usein termiin oikea luomu tms.

Wikipediassa luomu määritellään näin:
Luomu on lyhennesana sanasta luonnonmukainen ja esiintyy muun muassa seuraavissa yhteyksissä:

• luomutuote: elintarvikkeet ja materiaalit
• luomumaatalous, joka jakaantuu seuraaviin:
  • luomuviljely: viljelykasvit
  • luomueläintuotanto: tuotantoeläimet

Kommentti pisti miettimään, että ovatko ihmiset todella näin vieraantuneita ruoan alkuperästä ja luonnollisuudesta. Oikeaa, puhdasta, omin käsin poimittua tai metsästettyä ruokaa ei voi pitää luomuna, koska se ei ole käynyt läpi jotain prosessia tai eläintä ei ole tarkkailtu joka vitun sekunti syntymästä kuolemaan! Eli jos luomun pitää olla ravinteiltaan todennettua, niin periaatteessa mikään tässä maailmassa ei voi olla luomua. Ellei se sitten elä jossain täysin ulkomaailmasta eristetyssä eriössä. Täysin suojattuna ilmakehän ja maaperän kautta kulkeutuvilta aineilta. Kuulostaakin todella luonnolliselta. Sellaiseksi tämä maailmamme onkin muotoutunut vuosimiljardien saatossa.

Muutama esimerkki raaka-aineista, jotka eivät ole luomua:
– suomalainen hirvi tai peura, joka on kasvanut vapaana luonnossa ja kaadettu metsästyskauden aikana.
– ansametsästetyt jänikset ja metsäkanalinnut
– suomalaiset metsästä poimitut mustikat, puolukat ja hillat
– suomalaiset luonnonvaraiset ruokasienet (n. 300 lajia)
– itsekalastetut meri- ja järvikalat

Toisaalta luimuna saa myydä esim.:
– Kauraa (ilmeisimmin jossain umpiossa kasvanutta)
– broileria (broilerihan on ihmisen jalostama rotu, jossa ei ole mitään luonnollista)
– kahvi (paahtoprosessi tehdään ilmeisesti \”luomuhaloilla\”, ja tuhoaa sadetsää)
– riisi (yksi maailman eniten ympäristöä tuhoavista viljakasveista)
Riisinviljelyn ympäristövaikutukset ovat verrattavissa karjatalouden ympäristövaikutuksiin. Riisinviljelyssä syntyy runsaasti metaania, joka on huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä 16 % on peräisin riisinviljelystä. Riisin viljely myös kuluttaa hyvin paljon makeaa vettä, koska riisi kasvaa veden alla.

Luomukeskustelussa itseäni jurppii juuri se, että unohdetaan totaalisesti kaikki, mikä on terveellä maalaisjärjellä katsottuna oikeaa ja rehellistä, luonnollista ruokaa. Tosiasia on kuitenkin, että luomu on brändi ja miljardibisnes, joka oikeuttaa tiettyyn premium hintatasoon, takaamatta kuitenkaan hyvää laatua. Luomu ei juurikaan ota kantaa tuottteen laatuun, ainoastaan tuotantoon. Ne ovat kaksi eri asiaa. Vaikka tuote olisi kasvatettu kuinka eettisesti, mutta se on laadultaan huono, niin se on vain haaskausta ja jätettä.
Olen havainnut, että monet yksisilmäisesti luomua kuluttavat ohittavat laatukeskustelun kokonaan. Sillä ei heille ole mitään merkitystä. Hipsterimäistä elitismiä parhaimmillaan. Edes tutkimusten valossa ei tuotteiden välillä löydetä eroa mm. ravintoarvoissa.
Täytyy myös sanoa, että koska luomutuotanto perustuu sertifiointeihin, niin väärinkäytösten määrä on myös varsin ilmeinen. Olen itse puhunut asiasta mm. italialaisten kanssa ja selvisi, että rahalla saa ihan mitä tahansa. Se ei silti tarkoita, että näin tuotettu ruoka olisi sen huonompaa. Enkä ihmettelisi, jos tämä olisi maan tapa muuallakin.

Mutta kukin tyylillään. Itse en osta koskaan itsetarkoituksellisesti luomua, vaan enemmänkin lähiruokaa ja ennen kaikkea ostan laatua. Ruoka on Suomessa muutenkin niin hintavaa, että haluan rahalle vastinetta ja ilman mitään myyttiisiä taustatarinoita ja maailman pelastusta. Maailma pelastuu paremmin, kun tajuaa, mistä ruoka tulee ja miten valitsemalla lähellä tuotettua oikeaa ruokaa voi unohtaa stressin lisäaineista ja lapsityövoimasta. Ja keräämällä itse marjat ja sienet saa vielä liikuntaakin ja hyvän mielen.