Nautimme päivällisen helsinkiläisessä ravintola Grönissä lauantaina 3. toukokuuta. Kyseessä oli hieman etukäteen vietetty syntymäpäivädinnerini, koska varsinainen merkkipäivä osuu juuri oman Ranskaan lähdön aluspäiviin.
Kuva: Aino Huovio
Ravintola Grönin omistajana ja keittiömestarina toimii Toni Kostian, joka on Vuoden Kokki 2016 ja on toiminut myös vuosina 2011-2012 Suomen kokkimaajoukkueen kylmän keittiön kapteenina. Vuonna 2017 ruotsalainen Restaurant Världen -lehti palkitsi Kostianin Chef of Chefs -tittelillä. Ravintola Grönin Toni Kostian perusti 2015 yhdessä Lauri Kähkösen kanssa. Ravintola Grön on valittu Vuoden ravintolaksi Suomen Gastronomien Seuran toimesta 2017. Vuonna 2018 Grön ansaitsi ensimmäisen Michelin-tähden ja ravintolalla on myös Michelin Green Star, joka annetaan saavutuksista kestävän kehityksen käytäntöjen edistämisessä.
Ravintola Grön tarjoilee kiinteää maistelumenuta kahdessa kattauksessa, joista itse valitsimme päivän aikaisemman. Ravintola on pieni ja hyvin intiimin oloinen. Ravintolan sisustus on pelkistetyn skandinaavinen. Sisään verhon läpi astuessa meitä tervehti koko keittiötiimi yhteen ääneen salin perällä sijaitsevasta avokeittiötilasta. Meidät otettiin vastaan lämpimän välittömästi ja ohjattiin – ainakin omasta mielestäni – talon parhaaseen pöytään.
Kuten aina, tilasimme alkuun pienet aperitiivit. Grönin cocktaillista on suppea, mutta sieltä löytyivät juuri ne omat suosikit, Gin & Tonic sekä Negroni. Molemmat oli valmistettu suomalaisista raaka-aineista; gininä molemmissa kotimainen Tenu Gin. GT:ssä myös kotimainen tonic – luullakseni Muteman. Koristeena kuivattua punaherukkaa. Negronissa oli lisäksi kotimaista vermuttia sekä katkeroa, jotka eivät todellakaan hävinneet ulkomaisille esikuvilleen. Molemmat cocktailit edustivat lajityyppinsä huippuja, ollen aromikkaita ja monivivahteisia. Nuo Riedelin lasit molivat muuten aivan unelman ohutta lasia, joista oli todella miellyttävä juoda.
Ravintola Grönin menu on ulkoasultaan upean pelkistetty ja sisältä löytyvät valittaviksi Grön Menu ja Vegan Menu. Näille voi valita juomapaketin viineillä tai alkoholittomilla juomaparituksilla. Me valitsimme Grön Menut viinipaketeilla. Kun on päästy kunnolla nauttimaan, niin sitten mennään täysillä.
Menuun aloittivat pienet, mutta sitäkin herkullisemmat keittiön tervehdykset. Ensimmäisenä grillattua vihreää parsaa, piparjuurta ja käenkaalia rapeassa kuoressa. Todellinen makujen ilotulitus!
Seuraavana maistelussa oli tomaattia, oreganoa, retiisiä ja punaherukkaa pienen piiraan muodossa. Upean hapokas, raikas ja niin täynnä makuja.
Kolmantena nautimme pienessä ruiskuoressa muikun mätiä, crème fraîchea ja suolattua Meyer-sitruunaa. Ensinnäkin kaikki nämä pienet suupalat olivat kuin koruja, mutta tämä viimeinen oli upeiden makujen lisäksi oikea mestariteos!
Tässä vaiheessa kaadettiin menun ensimmäinen viini, saksalainen A.J. Adam Im Pfarrgarten, Riesling, 2023, Mosel
Viinin kadon yhteydessä meitä kehoitettiin kurkkaamaan pöydän pieneen vetolaatikkoon, josta paljastuivat aterian aterimet vasemmalta oikealle. Kuinka nerokasta! Pientä pöytää ei tarvitse tukkia etukäteen tai kantaa erikseen pöytään. Pieniä elegantteja yksityiskohtia, joita rakastan!
Ensimmäisessä alkuruoassa yhdistyvät kevätvihannekset sekä aromaattisista kevätyrteistä valmistettu liemi harmonisen herkäksi kokonaisuudeksi. Maussa erottui mm. korianteri. Upea aloitus.
Toinen viinimme oli varsinainen erikoisuus, valkoviini Kreikan Santorinilta. Hienon mineraalinen ja hedelmäinen. Artemis Karamolegoes 34, Assyrtiko, 2022.
Toinen alkuruokamme oli kuningasrapu chawanmushi Mangaliza-possun rasvalla ja vihreillä herneillä. Tajunnan räjäyttävän hieno makuelämys, jonka ei vain olisi tahtonut loppuvan. Kuningasrapua olen maistanut aiemminkin ja jopa käsitellyt ravintolakeittiössä. Tässä se oli kyllä jaloimmassa muodossaan. Ja nuo herneet – aivan kuin heinäkuiselta hernepellolta suoraan suuhun poimituja. Tässä maistui jo kesä!
Seruraavaksi lasissa kuohui samppanjaa! Famille Delouvin, Meunier Perpétuel – Pinot Meunier (NV), Champagne, Ranska.
Annoksen seuraksi tuotiin pöytään upea Ramson ”voisilmä” briossi, jonka kanssa tarjoiltiin itsetehtyä voita. Olen paljon itsekin leiponut illallisleipiä, mutta tämä oli jotain next level. Pilvenpehmeä ja ilmava koostumus mausta puhumattakaan. Puoliso kaipasi vain voihin lisää suolaa.
Seuraavassa annoksessa sukellettiin perinteisen kalakeiton makumaailmaan ja superkermaiseen koostumukseen. Kaiken kruununa Gastro Unika Gold selection -kaviaaria. Samppanja oli olivallinen tämän pehmeän makuelämyksen parina.
Kampasimpukka-annoksen kanssa kaadettiin lasiin Domaine Guiberteau Saumur Blanc, Chenin Blanc 2023, Loire, Ranska.
Annoksessa oli norjalaista kampasimpukkaa, Grönin omaa XO-kastiketta ja keltaista kosho-sabayonea. Tähän annokseen sai lisämaksusta 10 g Gastro Unika Gold selection -kaviaaria. Ihanan hioenostuneen merellinen annos.
Kalapääruoalle tarjoiltiin ranskalaista eleganssia suoraan Loiren laaksosta. Gitton Pere & Fils, Sancerre Rouge, Pinot Noir 2019, Ranska. Ja kyllä kalaruoallE voi valita myös kevyttä punaviiniä! Tämä on siitä malliesimerkki.
Pääruokana paistettua, ruiskuorrutettua kuhaa, valkoista parsaa, vin jaune ja valkoinen miso hollandaise. Annoksen kruunasi upea yrtti- ja kukkaluomus, joka kuvassa on valitettavasti jäänyt jo kastikkeen alle. Mutta pääasia, että itse näin sen! Kokonaisuus oli järisyttävän herkullinen ja kerrokselliset, viipyilevät maut täydensivät toinen toistaan. Ihanan suolainen kastike toimi täydellisen kypsyisen kuhan parina.
Jälkiruokaviininä tarjoiltiin upean oranssin punertava Bodegas Empordalia Signals Garnatxa de l´Emporda, Grenache Gris (Solera), Catalonia , Espanja.
Ensimmäinen jälkiruokamme sisälsi raparperia ja kevään yrttejä. Rakastan raparperia ja tämä liemineen kivan raikas ja keväinen.
Toinen jälkiruokamme oli kesätryffeliä, tummaa suklaata, karhunvatukkaa sekä siitepölyä. Kerroksellinen jälkiruoka oli syvän marjainen ja tummasuklainen täydellisyys.
Sitten seurasi kohta, jota en osannut ollenkaan odottaa! Pieni jaettava syntymäpäiväkakku, jossa oli kepeää marenkia ja herkullista auringonkukansiemenkakkua. Miten upea ele ravintolalta! Olin todella otettu.
Illan päätti potpuri petit foureja. Ensimmäisenä puutarhakukkatoffee.
Mansikkaa ja käenkaalia
Havumarenkipiiras
Tammenterhomisoa ja suklaakaramellia
Ravintola Grönin päivällinen oli mieleenpainuva elämys, joka ei ihan heti unohdu. Kaikessa näkyy ja erityisesti maistuu huippuunsa hiottu ammattitaito. En muista milloin olisin viimeksi maistanut näin monikerroksisia makukokonaisuuksia. Koko menu oli yhtä nousujohteista tykitystä alusta loppuun – viimeisteltynä upeiden viinien ja lämpimän palvelun kanssa. Tämä kyseinen ilta meni meillä heittämällä kahden parhaan ikinä joukkoon. Ja sitä toista ravintolaa ei enää ole olemassa. Kiitos ravintola Grön, Toni Kostian ja koko henkilökunta!
