Etusivu » “Hulluja nuo roomalaiset!”

“Hulluja nuo roomalaiset!”

Kirjoittaja: Kulinaari
VILLISIAN ULKOFILE, PAISTETTUA PARSAA JA KERMAISTA SINAPPIKASTIKETTA
Runsas kilo ulkofilettä ja 800 g jauhelihaa.
Fileestä juuri poistettu kalvot.

Minulla on maailman ihanimmat ystävät! Sellaisia joilta saan mm. tuoretta villisikaa, jota en ole koskaan eläessäni itse valmistanut. Syönyt muistaakseni kyllä. Vaikka villisika on riistaa, sen liha ei ole liian voimakkaan makuista, mutta tuntuu vaativan melko pitkän kypsennyksen mureuden saavuttamiseksi. Liha on punertavaa ja todella kiinteäsyistä. Ja lisättäköön vielä, että tämä metsäpossu ei ollut tarhattua, vaan ihan oikeaa villiä laatua. Luomua parhaimmillaan! Suomessa villisika on riistaeläimenä arvostettu saalis. Kaatoja on rekisteröity mm. vuonna 2009 110 kpl.

Suunnitellessani illan ateriaa mieleen tuli yksi lempisarjakuvistani Asterix ja erityisesti hänen paras ystävänsä Obelix. Obelixin suurinta herkkua on paistettu villisika, joita parivaljakko yhdessä metsästää kylää ympäröivistä metsistä. Samalla he harrastavat myös roomalaisten löylyttämistä ja Obelix keräilee näiden kypäriä. Obelixín lempilausahdus on \”hulluja nuo roomalaiset!\”
Siksipä alkuruokana on perinteinen italialainen Risotto al Porcini. Sienet myös samaiselta ystävältäni saatuja.

Tunnen sielun sympatiaa Obelixia kohtaan myös siksi, että me ollaan molemmat tällaisia herkkiä, tukevia miehiä. Obelix suuttuu jos häntä sanotaan pulskaksi, paksukaiseksi tai lihavaksi. Hänen omasta mielestään hän ei ole lihava, vaan \”hieman ylikehittynyt\”. Noin mäkin just ajattelen 😀

Koska tätä lihaa luomumpaa saa etsiä, olisi ollut sääli fuskata lisukkeiden kanssa. Kauan mietin millä mennään, mutta kaupassa kaikki lopulta loksahti kohdalleen. Löysin upeaa pientä luomuparsaa. Kastikkeeksi valikoitui kermainen sinappikastike. Maustettuna tietysti synnyinseutuni sinapilla.

HERKKUTATTIRISOTTO (Hesarin resepti)
4 salottisipulia
2 rkl oliiviöljyä
2 dl kuivattuja tai 4 dl pakastettuja herkkutatteja
4 dl carnaroli-, arborio- tai avorioriisiä
1,5 rkl kanafondia
2 dl kuivaa valkoviiniä
1 l kiehuvaa vettä
3-4 rkl voita
noin 1 dl parmesaaniraastetta
suolaa ja mustapippuria
1/2 dl kuivaa valkoviiniä

Liota kuivattuja tatteja 20 minuuttia vedessä ja valuta. Kuivaa talouspaperilla ja hienonna tarpeen mukaan. Sulata pakastetut sienet.
Kuori ja hienonna sipulit, kuullota ne öljyssä läpikuultaviksi ja lisää tatit. Paista pakastesieniä, kunnes kaikki neste on haihtunut.
Lisää riisi ja sekoita parin minuutin ajan.
Lisää kanafondi riisiin. Lisää viini ja anna imeytyä. Lisää vettä pieninä erinä, sekoita ja anna veden imeytyä riisiin. Kypsennä kannen alla noin 10-15 minuuttia. Avorioriisi vaatii pitemmän kypsymisajan kuin carnaroli.
Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon voi ja juustoraaste. Mausta ja viimeistele maku valkoviinillä. Tarjoa parmesaaniraasteen kera.

Vihje: Kuiva sherry viimeistelee erinomaisesti tattirisoton.

VILLISIAN ULKOFILE, PAISTETTUA PARSAA JA KERMAISTA SINAPPIKASTIKETTA

2 kpl n. 100g villisian ulkofilepihviä per syöjä
kirkastettua voita
suolaa
mustapippuria
10 luomuparsaa per syöjä
kirkastettua voita
suolaa myllystä
Kastike:
1 salottisipuli
2 dl kuivaa valkoviiniä
2,5 dl kuohukermaa
3 rkl Auran sinappia
valkopippuria myllystä
suolaa
Tee ensin kastike. Hienonna salottisipuli ja laita se paksupohjaiseen kastikekasariin yhdessä valkoviinin kanssa. Keitä kunnes viinistä on jäljellä n. 2 rkl. Lisää kerma ja keitä pari minuuttia kunnes kastike hieman sakenee. Siivilöi tiheän siivilän läpi toiseen kasariin ja lisää sinappi. Sekoita ja mausta. Maista ja säädä maku kohdalleen.
Kuumenna pannulla kirkastettu voi ja ruskista huoneenlämpöisten pihvien pinta. Laita 200 asteiseen uuniin n. 6 minuutiksi. Ota pihvit uunista ja kääri folioon vetäytymään.
Poista parsoista puiset tyvet katkaisemalla käsin. Parsa katkeaa aina siitä kohdasta, jossa syötävä osa alkaa. Laita samalle pannulle, jolla paistoit pihvit. Vooit lisätä hieman voita tarpeen mukaan. Kääntele ja tarkkaile kypsymistä. Rouhi päälle hiven suolaa.
Huomioi, että villisikaa koskee sama sääntö kuin sianlihaa yleensäkin; Liha pitää kypsentää hyvin mahdollisten trikiini-loisten varalta. Liha saa jäädä punertavaksi, mutta sen pitää saavuttaa kypsennysvaiheessa 78 asteen sisälämpötila.

Tälläkertaa liha jäi jotenkin sitkeäksi. Maku oli kuitenki ensiluokkainen. Kahlattuani läpi useamman kymmentä reseptiä, luulen että liha pitää todella kypsentää enemmän hauduttamalla. Sitä kyllä riittää pakastimessa seuraaviin kokeiluihin.
Kiitos Elisa 😉

You may also like

4 kommentia

Nimetön 19/10/2013 - 14:44

Riista ei todellakaan ole luomua, koska sen syömää ravintoa ei voida todentaa, jonka luomu-maininta vaatii.

Vastaa
Nimetön 24/10/2013 - 12:00

Kommentti osoittaa vain kuinka vieraantuneita ihmiset ovat oikeasta, luonnollisesta ruoasta ja sen alkuperästä. Mutta kiitos näkökulmasta, joka antaa aihetta pohdiskella asiaa lisää.

Vastaa
Nimetön 19/10/2013 - 14:44

Riista ei todellakaan ole luomua, koska sen syömää ravintoa ei voida todentaa, jonka luomu-maininta vaatii.

Vastaa
Nimetön 24/10/2013 - 12:00

Kommentti osoittaa vain kuinka vieraantuneita ihmiset ovat oikeasta, luonnollisesta ruoasta ja sen alkuperästä. Mutta kiitos näkökulmasta, joka antaa aihetta pohdiskella asiaa lisää.

Vastaa

Vastaa

This website uses cookies to improve your experience. We'll assume you're ok with this, but you can opt-out if you wish. Accept Read More

%d bloggaajaa tykkää tästä: