Ystävänpäivän kunniaksi varasin meille pöydän lempiravintolastamme Sikke`sistä, johon olimme saaneet joululahjaksi lahjakortin.
Kaltaisillemme ahkerille ravintolassakävijöille kulunut vuosi on melko haasteellista aikaa, joten jokaista käyntiä odotetaan ja arvostetaan senkin edestä. Siksi valitsemme mierluiten paikan jossa homma toimii. Ja tällä kerralla se todellakin toimi!
Sikke´sissä oli myös uusi Niko Pelinin laatima menu, joka jo etukäteen netistä kurkittuna vaikutti erittäin lupaavalta.
Kuten aina, aloitimme aperitiiveilla. Koska tomaattimehua Bloody Maryyn ei tällä kerralla ollut saatavilla, Miki vaihtoi toiseen klassikkoon, Tom Collinsiin. Minä valitsin tuttuun tapaani Dry Martinin, johon valitsin Sikke´sin oman ginin, jossa maistuvat kuusi, roseepippuri, sitruunatimjami sekä Saarenmaan katajanmarja. Täytyy sanoa, että gini osui täydellisesti omaan makuhermooni raikkaan katajanmarjaisen arominsa ansiosta. Martini oli myös mukavan \”likainen\”.
Sikke´sin viinilista on aina ollut onnistunut sekä kohtuuhintainen, eikä se pettänyt tälläkään kerralla.
Tarjoilijamme kanssa hetken keskusteltuamme päädyimme valitsemaan italialaisen biodynaamisen Marco Barba Barbarossa punaviinin Veneton alueelta. Viinissä on käytetty Merlot, Cabernet Sauvignon sekä Raboso -rypäleitä. Maku on herkullisen hedelmäinen ja raikkaan hapokas, sisältäen mm. luumua ja mustaa kirsikkaa. Ruoan kanssa viini pääsi todella oikeuksiinsa ja oli tartarin, entrecôten ja hanhen kanssa täydellinen valinta.
Alkuun otimme kumpikin kyytön tartarin, joka tarjosi todellisen makuyllätyksen. Eikä sen ihmeellisempää kuin raastettua mustaleima emmentalia. Annos nousi nauttimistani tartareista heittämällä kärkipäähän.
Kaikki oli täydellisesti tasapainossa. Makea hopeasipuli, täyteläinen keltuainen ja valkosipulimajoneesi ja aromikkaan laadukas liha.
Pääruoissa Miki päätyi päivän pihviin, joka oli kyytön entrecôte, karamellisoitua sipulia ja chimichurri-kastiketta. Lisukkeena kuuluisia talon ranskalaisia ja yrtti-valkosipulimajoneesia. Jälleen kerran täydellisesti paistettu pihvi, kuten edellisellä käynnillämme syksyllä. Ranskalaiset ovat nappivalinta rustiikin pihviannoksen kanssa.
Itse valitsin pääruoaksi Hauhalan hanhenrintaa, pancetta-linssimuhennosta ja punaviinikastiketta. Sille otin lisukkeeksi paistettuja neulapapuja joissa oli mukana rapeaa pancettaa.
Minut tuntevat tietävät, että olen ankan suuri ystävä ja hanhenrinta valmistetaan samaan tapaan. Tämä oli itseasiassa elämäni ensimmäinen hanhiannos ja olin aivan hurmoksessa! Täydellisesti paistetun fileen pinnalla oleva nahka oli karamellisoitunut täydellisen makeaksi ja rapeaksi. Jos jotain voisin muuttaa hanhiannoksesta, korvaisin linssimuhennoksen lisukkeena olleilla neulapavuilla ja pancettalla. Linssimuhennos jopa imi itseensä punaviinikastikkeen, jota olisi ollut kiva nautiskella pelkästään hanhen kanssa.
Sanoimme kumpikin siinä nauttiessa, että nämä ovat niitä annoksia, joiden ei haluaisi loppuvan ikinä.
Jälkiruoaksi valitsin tummasuklaakakkua ja hasselpähkinäjäätelöä, joka myös osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Intesiivisen suklainenkakku ja täyteläisen pähkinäinen jäätelö oli täydellinen makupari päättämään illan.
Miki päätyi valitsemaan vaniljaisen crème brûléen, joka sekin oli yksinkertaisuudessaan herkullinen täydellisesti poltettuine sokerikuorineen.
Emme ihan vielä halunneet jättää iltaa kesken, vaan tilasimme tuplaespressot ja lasilliset sambucaa.
Sitten olikin aika suunnata kotia kohti.
Kokonaisuudessaan ilta oli aivan täydellinen. Palvelu oli iloisen sujuvaa ja asiantuntevaa sekä tunnelma rento ja välitön. Kiitos Sikelle tiimeineen ihanista makuelämyksistä. Tällaisten iltojen takia käymme ravintolassa syömässä – toivottavasti pian taas uudelleen!
Lue myös ensikäynnistämme Sikke´sissä parin vuoden takaa.
