Rapujuhlien suolasitruunalla maustettu skagenröra

Kaupallinen yhteistyö Maldonin ja Indieplacen kanssa.
Rapujuhlat ovat aina mitä parhain syy kutsua muutama hyvä ystävä – tai miksei useampikin nauttimaan hyvästä ruoasta, viinistä ja yhdessäolosta. Nämä pienet rapujuhlat toteutettiin kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa.

Olen osallistunut lukemattomiin rapujuhliin niin vieraana kuin isäntänäkin. Ainoastaan kerran olemme keittäneet ravut itse alusta asti. Tuon kyseisen kerran toilailun seurauksena muistan ikuisesti, että rapujen keitinveteen laitetaan merisuolaa noin 3 rkl litraa kohti. Ei 3 rkl isoon kattilalliseen vettä! Mutta näinhän se menee, että virheistä oppii. Maldon-merisuola muuten sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti, koska se on laadukasta, puhdasta ja pehmeänmakuista, tuoden esiin rapujen oman aromin parhaalla mahdollisella tavalla.

Ne meidän vähäsuolaisemmat ravut muuten olivat ihan syötäviä ja suolaahan saa aina lisättyä itse rapuleivälle. \”Suola on kypsää\”, niin kuin edesmennyt isoanoppini tapasi sanoa.

Rapujen kaltaiset hienot raaka-aineet ansaitsevat aina rinnalleen vähintään yhtä laadukkaat mausteet. Niinhän sitä sitä sanotaan, että kokonaisuus on juuri niin hyvä kuin sen heikoin lenkki. Maldon-merisuolan korkean laadun takia sitä ei tarvitse käyttää niin paljon kuin tavallista suolaa.

Niin kuin monilla gourmet-klassikoilla, myös Maldon-suolalla on pitkät perinteet. Essexin rannikolla on ollut laajamittaista merisuolatuotantoa aina roomalaisajoista saakka, mutta 1882 perustettu Maldonin suolatalo on ainoana enää jäljellä, pitäen yllä käsityömenetelmiä.

Alunperin pyramidimallisia Maldon-merisuolahiutaleita myytiin ainoastaan Lontoon hienoimmissa tavarataloissa, kunnes 90-luvun puolivälissä maailman valloitus alkoi Ruotsin markkinoiden avauduttua. Loppu on kulinarismin historiaa ja nykyään Maldon on maailman huippukokkien eniten arvostama merisuola.

Voit lukea lisää Maldonin tarinasta aiemmista postauksistani.

Perinteisen Maldon-merisuolahiutaleen rinnalle tuli keväällä koteloon pakattu savustettu versio ja nyt ovat saatavan myös Maldon myllyt, jotka tekevät suolan annostelusta entistä kätevämpää. Mukana on myös Maldon-mustapippurimylly. Lasisissa uudelleentäytettävissä myllyissä on kaksiportainen karkeudensäätö.

Tiesitkö muuten että Maldon-suola on puhdas, lisäaineeton luonnontuote, joka ei sisällä mikromuoveja. Tästä pidetään huolta jatkuvalla laaduntarkkailulla.

Niin hauskaa kuin rapujen kanssa askartelu onkin, siinä saa kätensä tosi sotkuisiksi ja sormiin jää aika voimakas tuoksu, vaikka kuinka kosteuspyyhkellä putsaisi tai sormiaan sitruunavedessä liottelisi. Itseäni se ei haittaa, mutta tiedän monia, jotka jättävät mieluummin ravut syömättä askartelun takia.

Ravuthan ovat juhlien alkuruoka ja herkullinen ravunpyrstöistä valmistettu skagenröra on helppotekoinen vaihtoehto. Tähän versioon tuo oman hauskan twistinsä suolasitruuna. Niiden tekeminen on todella helppoa ja vaatii vain hieman odottelua.

Suolasitruunoilla maustat monet muutkin lämpimät ja kylmät ruoat. Se sopii mm. pataruokiin, risottoihin, salaatteihin ja kastikkeisiin. Olenpa kuullut jonkun himoitsevan niitä ihan sellaisenaankin! Yleensä suolasitruunasta käytetään vain kuoriosa, mutta esimerkiksi pataruokiin voi käyttää myös hedelmälihaa. Säilöntä pehmittää sitruunan hapokkuutta ja antaa ruoalle hapanimelää suolaisuutta ja jopa umista aromia.

Ravut nautitaan perinteisesti paahtoleivän, tillisilpun, sipulihakkeen ja smetanan kera. Laitoin rapurörän tarjolle paahdetun maalaispatongin, saaristolaisleivän sekä sydänsalaatin lehtien kera. Näin leipää ja viljatuotteita välttävillekin on tarjolla raikas, rapea ja maistuva vaihtoehto. Laita tarjolle myös hienonnettua tilliä.

Rapujuhlien kattaus kannattaa pitää rentona ilman turhaa pönötystä. Unohda valkoiset pöytäliinat ja kata juhlapöydästä rapujen värejä korostaen raikkaan värikäs. Kruunutillistä saat kauniin ilmavia somisteita pöydälle ja tarjoiluvadeille

Rapujen kanssa nautitaan tietysti upeaa espanjalaista rosee cavaa. Robert de Nola Cava Brut Rosé, joka on mehukkaan marjainen ja hienostuneen hapokas suolaisten alkupalojen kumppani. Vaalean kirsikan punainen rosee myös sointuu sävy sävyyn rapujen kanssa.

270 g perattuja ravunpyrstöjä

3 rkl punasipulia hienonnettuna

0,5 dl tilliä hienonnettuna

4 tl suolasitruunaa hienonnettuna

pari tippaa Worcestershire-kastiketta

100 g smetanaa (rasvaa 42%) vaahdotettuna

0,5 dl majoneesia

Ota muutama suolasitruuna ja huuhtele ne kylmällä vedellä. Leikkaa terävällä veitsellä sitruunan keltainen kuoriosa erikseen ja hienonna se. Muuta osaa ei tässä käytetä.

Sekoita ensin rapujen joukkoon sipuli, tilli, suolasitruuna ja maustekastike. Sekoita vaahdotettu smetana ja majoneesi huolellisesti keskenään. Yhdistä lopuksi rapuseos kastikkeeseen, peitä astia tiiviisti ja anna vetäytyä kylmässä muutama tunti tai yön yli.

4-6 luomusitruunaa

6-8 rkl Maldon-suolaa

noin 3dl kannellinen, tiivis lasipurkki

(sitruunamehua)

Pese sitruunat erittäin huolellisesti, leikkaa molemmista päistä pala pois ja lohko sitruunat kolmeen tai neljään osaan.

Desinfioi purkki ja kansi kiehuvassa vedessä.

Laita purkin pohjalle 1 rkl suolaa. Laita purkki täyteen vuorotellen sitruunoita ja  hieman suolaa. Painele sitruunoita kasaan esimerkiksi pienellä puusurvijalla, niin että niistä irtoaa hyvin mehua. Lisää sitruunoita ja suolaa samaan tapaan kunnes purkki on täytetty tiiviisti. Lisää tarvittaessa hieman sitruunamehua niin että sitruunat jäävät kokonaan nesteen peittoon. Sulje tiiviisti kannella. Itse laitoin purkin vielä astiaan tiskialtaaseen ja kaadoin päälle kiehuvaa vettä, joka puhdistaa purkin ja umpioi purkin. Kuivaa purkki, anna jäähtyä.

Pidä purkkia yksi viikko huoneenlämmössä valolta suojattuna ja ravistele päivittäin. Siirrä sen jälkeen kylmään. Sitruunat ovat valmiita 1-2 viikon kuluttua, kun kuoret ovat muuttuneet hieman läpikuultaviksi.

Suolasitruunat säilyvät kylmässä tiiviisti suljettuna noin kuusi kuukautta.

Vinkki: Voit maustaa sitruunat säilönnän yhteydessä esimerkiksi tuoreella timjaminoksalla, jonka olet ensin huuhdellut huolellisesti.