Pääsin seuraamaan joitain viikkoja sitten Lidl Hukka Battlea, jossa kaksi joukkuetta teki 30 minuutissa ruokaa Lidlin hävikkihevilaatikon antimista sekä valitsemistaan muista hukka-ale -tuotteista. Kaksi joukkuetta muodostivat kokki Meri-Tuuli Väntsi ja pituushyppääjä Tommi Evilä sekä keittiömestari Teemu Laurel ja bloggaajakollegani Hanna Hurtta Hannan soppa-blogista. Tilaisuuden juonsi tuttuun iloseen tyyliinsä Sikke Sumari. Voittajajoukkue valittiin niin kokkailun jälkeisen hävikin määrän ja ruoan laadun perusteella. Vaikka kisa olikin pohjimmiltaan leikkimielinen, oli asia todella tärkeä ja ajankohtainen.
 |
| Tommi Evilä ja Meri-Tuuli Väntsi pähkäilevät kisa-aineksiaan |
 |
| Hanna Hurtta ja Teemu Laurel tutkivat hävikkihevilaatikkonsa antimia |
Hävikin torjuminen on helpoin tapa vaikuttaa arjessa ruoan ilmastovaikutuksiin. Suomessa ruokahävikin kokonaismäärä on vuodessa 400-500 miljoonaa kiloa, josta keskivertosuomalainen heittää roskiin noin 20-25 kiloa, eli yhteensä 120-160 miljoonaa kiloa eli 30 %. Kaupan osuus ruokahävikistä on 18 %, ravintoloiden ja teollisuuden molemmilla 20 % ja alkutuotannolla 12 %.
Kotitalouksien ruokahävikki sisältää useimmiten leipää, valmisruokaa, liha- ja kalatuotteita, marjoja, hedelmiä, juureksia ja vihanneksia sekä kahvia. Hävikin syy on useimmiten suunnittelemattomuus, keittiötaitojen puute, muuttuvat tilanteet ja viitseliäisyyden puute. Yleisin syy ruoan poisheittämiseen on pilaantuminen. Ruokaa tehdään myös usein liikaa ja ollaan haluttomia syömään samaa ruokaa useana päivänä peräkkäin.
Pienilläkin arjen teoilla on merkitystä
Hukka Battlessa mukana ollut kokki Meri-Tuuli Väntsi antoikin hyvän vinkin vähentää ruokahävikkiä kotona. Kerran viikossa kaupassa käynti ja suuret kertaostosmäärät ovat vaihtuneet useampiin kauppareissuihin ja vain lähipäivien tarpeisiin. Samalla ovat vähentyneet myös heräteostokset. Viikolla hyödynnetään myös paljon edellisten päivien jämäruokia osana aterioita.
Tilaisuudessa puhuttiin myös ylijäämäruoan antamisesta eteenpäin. Eteenkin meillä ruoan kanssa tavalla tai toisella työskentelevillä ylimääräistä ruokaa tulee väistämättä. Tilaisuutta vetänyt Sikke Sumari kertoi antavansa omia ylijäämä ruokiaan talonsa yksinäiselle vanhukselle. Itse kannan pääsääntöisesti kakut ja muut leipomukset työkavereiden iloksi. Samoin ruokakuvaksista jaetaan kaikki syömäkuntoinen ruoka halukkaille.
Konkreettisia tekoja hävikkiä vastaan
Lidl-ketju torjuu ruokahävikkiä useilla eri tavoilla ja tavoitteena on nollata sen määrä kokonaan. 2018 hävikin osuus oli 1,46 % ruokakiloa kohti, kun vähittäiskaupan hävikki on keskimäärin 1,99 % per elintarvikekilo.
Lidlissä myymättä jäänyt ruoka hyödynnetään energiantuotannossa, ruoka-apuna sekä rehunvalmistuksessa. Hävikin minimointiin pyritään nopealla kierrolla, välttämällä turhaa varastointia, päivittäisillä tuotetäydennyksillä sekä ammattitaitoisella elintarvikkeiden käsittelyllä myymälässä. Tuotteiden hinnat alennetaan ajoissa, jotta kuluttajalle jää myös aikaa käyttää tuotetta.
Kuluttajat ovat löytäneet Hukka-ale -tuotteet
Lidl myy Hukka-ale -tuotteina syömäkelpoisia, mutta parhaimmat hetkensä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia sekä yön yli nukkuneita paistopisteen leipomotuotteita.
Lidl Hävikkihevilaatikossa on aina 3 kiloa erilaisia hedelmiä ja vihanneksia kiinteään 2 euron hintaan. Laatikoita on myynnissä kautta maan aina aamupäivisin, niin kauan kuin tavaraa riittää ja jos hävikkiä on edellisenä päivänä syntynyt.
Paistopisteen hukka-alepussit sisältävät mm. edellisen päivän ylijäänyttä leipää ja sämpylöitä. Pussit on hinnoiteltu 0,50 €, 0,75 € sekä 1 €.
Lisäksi myymälöissä on muissa tuoteryhmissä punalaputettuja tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys on lähestymässä. Tarralla varustetuista tuotteista saa kassalla 30 % alennuksen. Punalaputetut tuotteet myös kerätään myymälässä yhteen paikkaan, jolloin ne on helppo löytää.
Etsi reseptejä, ideoi ja sovella
Hävikkielintarvikkeiden hyödyntäminen kotona vaatii hieman enemmän mielikuvitusta ja kykyä soveltaa reseptejä kuin normaali ruoanlaitto. Ei kannata kuitenkaan jättää hävikkiruokaa kauppaan vaan tarttua rohkeasti raaka-aineisiin. Netti on pullollaan erilaista reseptiikkaa, jota kokeilemalla ja soveltamalla onnistuu varmasti. Ja ajan myötä taidot ja näppituntumakin kasvavat. Näin olen itsekin opetellut ruoanlaittoa nuoresta pitäen. Jos vain mahdollista, kannattaa lapset ottaa mukaan ideoimaan ja kokkaamaan, sillä heiltä ei ainakaan mielikuvitusta puutu ja samalla saa taatusti mieleistään ruokaa. Ehkä kasviksetkin uppoavat paremmin, kun on ollut itse niitä käsittelemässä.
Hävikkiruokareseptiikan laatiminen on ihan oma taiteenlajinsa. Mitä on milloinkin saatavilla ja millaisia määriä. Myös sesongeilla on suuri merkitys. Tähän postaukseen tein esimerkkireseptiksi Hukka Battlen voittoisan kasvisbolognesen, jonka kisassa valmistivat Teemu ja Hanna. Omassa versiossani käytin saamani hävikkihevilaatikon antimia sekä joitain oman jääkaappini löytöjä.
Määrät ovat suuntaa-antavia ja aineksia voi toki vaihdella, poistaa ja lisätä tarpeen ja maun mukaan.
Tässä versiossa on hyödynnetty vain kasviksia, mutta mukaan voi hyvin lisätä myös kasviproteiinia ruokaisuutta antamaan. Kasvisbolognesen aineksista saa pyöräytettyä helposti myös maukkaan sosekeiton tai minestronen. Ei siis tarvitse syödä samaa ruokaa kahtena päivänä, vaikka perusraaka-aineet ovatkin samat.
KASVISBOLOGNESE
2-3 rkl kasviöljyä
3 pientä sipulia hienonnettuna
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1 paprika kuutioituna
6-7 porkkanaa karkeana raasteena
4 tomaattia lohkoina
400 g tomaattimurskaa
0,5 dl tomaattipyrettä
(kasvisliemikuutio)
kuivattuja tai tuoreita yrttejä
1 prk (n.100 g) kivettömiä oliiveja valutettuna
1 pikku prk pieniä kapriksia liemineen
suolaa
mustapippuria myllystä
1 tl sokeria
Lisäksi esim. parmesaanijuuston kannikka hienona raasteena
Kuumenna öljy kookkaassa padassa tai kattilassa ja kuullota sipulia keskilämmöllä noin viisi minuutti, kunnes se pehmenee kuultavaksi. Lisää valkosipuli jatkaen kuullotusta vielä pari minuuttia. Lisää porkkanaraaste ja paprikakuutiot ja kuullota sekoitellen noin viitisen minuuttia.
Sekoita joukkoon tomaattikuutiot, -murska ja -pyree sekä oliivit, kapriset sekä halutessasi murennettu liemikuutio. Mausta mustapippurilla ja yrteillä. Esimerkiksi basilika, rakuuna, timjami ja oregano toimivat mainiosti. Lisää 1 tl sokeria pyöristämään makuja.
Voit halutessasi lisätä kastikkeeseen halutessasi raastettua parmesaania, joka sekä suuruntaa että antaa mukavasti makua.
Anna kastikkeen hautua 15-20 minuuttia ilman kanssa. Maista ja säädä makua tarvittaessa. Happoa on helppo lisätä esim. tilkalla etikkaa tai sitruunamehua.
Haudutuksen aikana voit keittää pastan valmiiksi. Valitse mielellään pastalaatu, joka sieppaa sisäänsä hyvin kastiketta, kuten esimerkiksi gnocchi kuviopasta, orecciette tai conchiglie rigate.
Hävikkihevilaatikko saatu tuotenäytteenä Lidlistä.
