Parisen viikkoa sitten illastimme nelistään Helsingin keskustassa uudistetun Marskin Kuusi Palaa -ravintolassa. Seurueeseen kuuluivat tyttäreni ja hänen brittiläinen poikaystävänsä, joten suomalaisia makuja tarjoileva Kuusi Palaa -menu sopi tilanteeseen täydellisesti!
 |
| Marskin ravintolasali on uudistettu upeasti. Kuva: Marski |
Ravintolan konsepti on tarjota suomalaisia raaka-aineita yllätyksellisesti, oivaltavasti ja uudella kulmalla. Tapas-annoksia muistuttavat \”palat\” ovat vain yksi ravintolan useista menuista. Valinnanvaraa löytyy niin Marski-menusta, sesongin vegemenusta, jaettavista annoksista, valikoimasta pääruokia ja tietysti jälkiruoat.
Kuusi Palaa -annoksista saa koottua helposti alkuruoat tai vaikka kokonaisen aterian. Valinnan varaa on todella moneen makuun ja palat on jaoteltu liha, kala ja kasvis-versioihin. Sinänsä kiva idea, jos vaikka haluaa maistella vähän kaikkea tai ei osaa arvioida nälkäänsä illa alussa. Aina voi tilata lisää. Kokonaisuudet on hinnoiteltu selkeästi kuuden palan, puoli kuuden ja tupla kuuden kokonaisuuksiksi.
Me ukon kanssa valitsimme Marski-menut, joiden alkupaloina oli valmiiksi valitut palat, pääruokana entrecótea ja jälkiruokana mokka6palaa.
Alkuun kuitenkin tuttuun tapaan Bloody Mary ja Dry Martini. Nuori pari valitsi drinkit Marskin herkulliselta cocktailistalta. Olisin itse jättänyt Martinistani jäävuoren pois laimentamasta, mutta saihan sen sieltä ongittua vesilasia viilentämään.
Alkupaloihimme kuului Black Angus -tartar, savustettua keltuaista ja Marskin sinappia. Herkkutatti-riisipallo ja etikkasieniä. Kuhaceviche, Korpimaan kyynel -viinaa ja kruunutilliä.
Tartar oli erittäin maukas, vaikkakin keltuaisen savuaromi peitti kaiken alleen. Keltuainen oli onneksi helppo jättää syrjään ja annostella hieman kevyemmin mukaan.
Herkkutatti-riisipallo oli setistämme selkeästi paras ja maukkain. Etikkasienet olivat mukavan hapokkaita.
Kuhaceviche olisi kaivannut hieman suolaa sekä erityisesti happoa, jota yleensä odottaa jossain määrin tässä annoksessa. Muutoin annos oli raikas. Annoksesta unohtunut tilli olisi varmasti antanut kivan säväyksen.
Menuiden viiniksi valitsimme italialaisen Cantina di Montalcino Brunito Toscanan, joka osoittautui todella hyväksi valinnaksi. Makutyypiltään mehevä ja hilloinen keskitäyteläinen punaviini on keskitanniininen, marjainen ja mausteinen. Viinissä on keskimääräistä enemmän sokeri (10 g/l), joka osittain selittää hyvän dokabiliteetin. Happoja 4,70 g/l.
Pääruoan entrecôte oli todellinen yllättäjä jota myös viinimme täydensi loistavasti. Sanottakoon että yhtä hyvin paistettua entrecôtea emme olleet saaneet aikoihin. Lisäksi annoksen mehevän makuinen risotto oli herkullisen nerokas lisäke aromikasta kastiketta ja paistettuja sieniä unohtamatta.
Jälkiruoaksi tarjoiltu mokka6palaa oli mauiltaan hyvä, mutta ehkä liian kookas ja täyteläinen omaan makuuni. En jaksanut syödä siitä kuin puolet.
