Ravintola Lyon ja suurenmoinen syysmenu

Ihan alkuun mainitsen, että kirjoitus on tehty täysin kirjoittajan omasta aloitteesta, eikä ravintolalla ole sen sisältöön muuta vaikutusta kuin nauttimamme menun sisältö ja palvelu. Illallinen on maksettu kokonaan itse.

Juhlimme kumppanini kanssa tässä taannoin vuosipäiväämme ja ajattelin juhlistaa iltaa illallisen merkeissä. Kulunut kesä on ollut ravintolakäyntien suhteen aikamoista vuoristorataa, joten päätin ettei mitään jätettäisi nyt sattuman varaan ja varasin pöydän ravintola Lyonista, joka on ehdottomasti lempiravintolani Helsingissä. Olen vieraillut siellä lukuisia kertoja Helsingissä asumani 12 vuoden aikana ja koskaan en ole joutunut pettymään.

Omaksi onnekseni Lyon on edelleen Helsingin ravintoiden tuntemattomia helmiä. Tämä tarkoitta ainakin itselleni sitä, että siellä on edelleen ihanan rauhallinen ilmapiiri jossa nauttia ateriansa ilman hipsterimäistä trendipokkurointia. Mikä parasta sinne pääsee oikeasti syömään omien aikataulujen puitteissa, ei silloin kun ravintoloitsijaa sattuu huvittamaan pitää ravintolaa auki. Eikä minun myöskään tarvitse odottaa yökaudet varauskirjan avautumista. Lyonissa homma toimii ja ateria on aina tavalla tai toisella elämys ja vastinetta rahalle.

Vastinetta rahalle ei tarkoita että Lyon olisi halpa. Sitä se ei ole, eikä sen kuulukaan olla. Lyon vaalii tinkimättömästi haute cuisinen perinteitä olematta silti tippaakaan pölyttynyt tai pompöösi. Kun illallisen aikana saan eteeni Lyonin keittiön luomia pieniä kulinaarisia taideteoksia, en ajattele hetkeäkään onko tämä nyt tämän väärti, vaan mieleni valtaa ainoastaan ihastus näin suurta ammattitaitoa kohtaan. Raaka-aineiden kunnioitus ja sinänsä yksinkertaiset annokset, jotka ovat mauiltaan ja rakenteiltaan nerokkaita ja moniulotteisia.

Tiedän että tämä alkaa kuulostaa jo imelältä, mutta tämän tasoinen ruoka ei ole itsestäänselvyys edes tasokkaaksi itseään tituleeraavissa ravintoissa. Totesimme illallisen jälkeen, että eipä olisi uskonut että Helsigissä joku pistää tosta vaan kampoihin toukokuussa Tukholmassa nautimallemme Bobergs matsalin menulle.

Emme olleet päättäneet etukäteen millaisen menukokonaisuuden ottaisimme, mutta päätimme valita lyhyen keskustelun jälkeen 5 ruokalajin Chef menun suositusviineineen. Ja tottakai pienet aperitiivit siihen alkuun juhlan kunniaksi. Muuten olisimme varmasti kilistelleet samppajalla, mutta Miki ei siitä niin välitä, joten kumpikin otti lempidrinkkinsä. Miki Bloody Maryn ja minä Dry Martinin. Täytyy sanoa, että harvassa paikassa se on yhtä hyvin tehty ja aina tasalaatuisen hyvä.

Kävipä siinä keittiön tervehdyksiä maistellessamme sellainen pieni episodi, että tarjoilija lähestyi minua varovasti kysyäkseen, että onko cocktailissani jotain vikaa kun olin se laittanut sivummalle.
Ihan siinä itsekin havahduin ja sanoin että ei todellakaan ole kyse siitä. Drinkki on ensiluokkainen! Olin vain niin makujen lumoissa, että olin epähuomiossa laittanut lasin hieman syrjemmälle (kaiketi kuvaamisenkin takia). Ja keittiöntervehdyksiä saapui pöytään sellaista tahtia, ettei siinä muistanut maistelulta edes drikkiään siemailla. Ihaltavaa palveluasennetta kuitenkin.

Lyonin syys menu oli kuin sikermä pieniä runoja ja kertomuksia. Ihana matka aurinkoisessa syysillassa.
Kiitos koko Lyonin huippuammattitaitoiselle henkilökunnalle. Voin koko sydämestäni sanoa, että olette tarjoilleet parhaan koskaan nauttimani illallisen. En unohda sitä ikinä!

www.ravintolalyon.fi