Tämä tauko on sinällään käsittämätön, koska olen kulkenut mummin ja mutsin mukana sienestämässä niin kauan kuin pystyn muistamaan. Ja kotiseudulla ei tarvinnut kuin valita suunta, niin aina löytyi hyvä paikka. Mummin ja ukin mökillä olivat ehkä parhaat maastot ja ne vakipaikat. Tosin nykyään nekin on taidettu jyrätä metsäkoneilla piloille.
Helsinkiin muutettuani ei ollut mitään hajua, missä ihmiset käyvät sienestämässä. Kesti siis näin kauan, ennenkuin sain kysyttyä neuvoa entiseltä työkaverilta. Eikä se paikka kaukana ollutkaan. En edes tajunnut miten valtava ulkoilualue tuo muutaman kilometrin päässä oleva Paloheinän alue on. No sinne siis!!
Ensin tuntui, että etukäteen hehkutetut sienimaastot olivat vain kusetusta. Täällä mitään ole, ajattelin. Mut löytyihän niitä sitten ajan mittaan, sieltä täältä. Tattia oli aika kitsaasti, haperoita jonkin verran. Tosin en ole mikään haperoiden ystävä, joten ne jätin metsään. Rouskut olivat vasta nousemasaa, mutta löysin hyviä yksilöitä kangas- ja karvarouskuja.
Metsästä pois kävellessä kassi painoi ihan mukavasti. Juuri sen verran, mitä jaksoin perata, paistaa ja pakastaa sekä kiehauttaa ja suolata.
ROUSKUJEN KÄSITTELY JA SÄILÖMINEN
Puhdista sienet ja paloittele suuremmat yksilöt. Pienet jätän aina itse kokonaisiksi.
Kuumenna tilavassa kattilassa runsaasti vettä kiehuvaksi. Lisää sienet ja keitä viisi minuuttia. Kaada sienet lävikköön ja huuhtele huolellisesti kylmällä vedellä. Valuta sienet hyvin.
Tämän jälkeen voit pakastaa tai suolata sienet. Itse suolaan rouskut laittamalla purkkiin kerroksen sientä ja sen päälle 1-1,5 rkl karkeaa merisuolaa. Sitten uusia kerroksia samaan tapaan, kunnes purkki on lähes täysi. Pinnalle pala voipaperia ja esim. joku sopiva litteä kivi tms. joka painaa sienet kokonaan nestepinnan alle. Korkki hyvin kiinni ja kylmään suolaantumaan. Jotkut laittavat tölkkeihin mukaan mustaviinimarjan lehtiä mausteeksi.
Sienethän pitää aina kuumentaa, keittää tai ryöpätä, jos ne pakastaa. Tämä siksi, että entsyymitoiminta pitää saada loppumaan.
Tatit puhdistin ja paloittelin. Itsellä ni on tapana poistaa joistain tattilajikkeista myös pillistöt, koska ne menevät limaiseksi mössöksi käsiteltäessä. Sen jälkeen sienet kuumalle kuivalle pannulle. Älä käytä rasvaa, koska se tekee sienistä huonommin säilyviä ja on itseasiassa ihan turhaa. Paista sieniä sopivissa erissä. kunnes ne ovat läpikotaisin kuumenneet ja niistä on alkanut irrota nestettä. Laita sienimassa heti säilöntärasioihin, jäähdytä ja pakasta.
Retken tulos oli kolme keskikokoista rasiaa tatteja pakkaseen ja yksi minikokoinen rasia suolasientä.
